Tekstit

11 Puruvesi

Kuva
Puruvesi Puruvesi   on   Saimaaseen   kuuluva   järvi , joka sijaitsee   Savonlinnan   ja   Kiteen   alueella   Etelä-Savon   ja   Pohjois-Karjalan   rajalla. Se on saarekas kuten Saimaa yleensäkin, mutta eroaa kirkasvetisyydellään Saimaan muista osista ja muutenkin tyypillisistä suomalaisista järvistä. Järven   pinta-ala   on 416,35 neliökilometriä, ja siinä on 720   saarta . Järvi on   Oriveden   ja   Pihlajaveden   välillä. Se voidaan myös katsoa Suur-Saimaan isoksi lahdeksi, sillä virtaus yläpuolisesta Orivedestä Puruveteen on hyvin vähäinen.   Punkaharju   jakaa järven kahtia Isoon- ja Pieneen-Puruveteen. Nämä ovat vesiyhteydessä toisiinsa järven molemmista päistä Tuunaan- ja Punkasalmien kautta. Puruveden vesi on hyvin puhdasta ja kirkasta. Tämä johtuu siitä, että suuri osa järven vedestä tulee sen pohjassa olevista lähteistä hiekkakerroksen läpi. Puruvettä on rantojen puolelta muutaman kerran tullut hivoteltua. Laukansaaressa oli maratonikin 2022, samoin Punkaharjun halkijuoksu

49 Simpelejärvi

Kuva
 Simpelejärvi Simpelejärvi  on järvi  Etelä-Karjalassa , lähes kokonaan  Parikkalan  kunnan alueella. Pieni osa etelässä kuuluu  Rautjärveen  ja kaakossa  Venäjään . Järvi kuuluu  Hiitolanjoen vesistöalueeseen , jonka  keskusjärvi  se on.  Hiitolanjoki  on siten sen laskujoki. Simpelejärven pinta-ala on 91,10 neliökilometriä ja se on Suomen 49. suurin järvi. Järven korkeus merenpinnasta on keskimäärin 68,8 metriä. Pinnan tason vaihteluväli on säännöstelyn takia 68,56–69,59 metriä. Simpelejärvi sijaitsee  Salpausselkien  välissä. Siihen laskevat koillisesta Suuri ja Pieni Rautjärvi sekä  Tyrjänjärvi   Joensuunjoen  kautta. Lännestä siihen laskee useita pieniä järviä. Simpelejärvi laskee eteläpäästään Kivijärvensalmen kautta pieneen Kivijärveen ja edelleen  Simpeleen  Juvankosken kautta varsinaiseen Hiitolanjokeen. Kapeat Särkisalmi ja Jängensalmi, joita järvenlaskut ovat vielä kaventaneet, jakavat Simpelejärven kolmeen lähes erilliseen osaan. Useat lahdet, kuten Lahdenpohja järven pohjo

19 Kemijärvi

Kuva
 Kemijärvi Kemijärvi  ( ruots.   Kemi träsk ) on  Kemijoen  vesistön suurin järvi. Se sijaitsee  Lapissa , kokonaan  Kemijärven  kaupungin alueella.Järven pinta-ala on 230,91 neliökilometriä, ja se on pinta-alaltaan Suomen 19. suurin järvi. Järven pinnan korkeus on 148,8 metriä merenpinnasta Järveä kuitenkin säännöstellään Juujärvellä sijaitsevalla  Seitakorvan voimalaitoksella  siten, että sen pinnan korkeus vaihtelee 142−149 metrin ja pinta-ala 130−285 neliökilometrin välillä l . Kemijoki laskee Kemijärveen pohjoisesta ja jatkaa mereen lounaasta. Kemijärven kaupunki sijaitsee joen suulla olevan lahden molemmilla rannoilla. Kapeat salmet jakavat järven kolmeksi laajemmaksi seläksi. Kemijoen joenniska sijaitsee  Luusuan kylässä  lounaisen järvenselän eteläpäässä. Kaakkoiseen Jumiskonselkään laskee useita pikkujokia kuten Käsmänjoki ja  Jumiskonjoki . Kemijärvessä on runsaasti saaria. 9.8 reissu toi Kemijärvelle illlankähmyssä ja löysin itteni puskaparkista kuorsaamasta. Aamulla sitte s

50 Simojärvi

Kuva
  Simojärvi   on  Lapin  eteläosassa  Ranualla  sijaitseva  järvi . Se on pinta-alaltaan Suomen  50. suurin järvi Simojärvenä tunnettu vesistö muodostuu kahdesta laajasta järvialtaasta, joita keskellä sijaitseva kapea Kultisalmi. Sen kokonaispinta-ala on 8 990  hehtaaria  eli 90  neliökilometriä  ja kokonaispituus on noin 33 kilometriä. Jos mukaan luetaan myös samalla vedenpinnan korkeudella oleva  Välttämönjärvi , tulisi järven pinta-alaksi 100 neliökilometriä. Koska järvi on muodotaan pitkä ja kapea, kutsutaan sen järvenosia tässä artikkelissa etelä- ja pohjoisosaksi. Eteläosan pinta-ala on 5 460 hehtaaria eli 55 neliökilometriä. Se on 13 kilometriä pitkä ja 7 kilometriä leveä. Sen pohjoispäässä sijaitsee laaja  Porosaari , jonka koillispuolella sijaitsee pieni Vohonselkä, itäpuolella Soppananselkä ja järvenosan eteläpää muodotaa Isoselän, jonka eteläpässä avautuu pieni Lehtoperän lahti. Pohjoisosan pinta-ala on 3 530 hehtaaria eli 35 neliökilometriä. Se on 18 kilometriä pitkä ja 6 k

33 Lappajärvi

Kuva
Lappajärvi Lappajärvi  on järvi  Etelä-Pohjanmaan   Järviseudulla , suurimmaksi osaksi  Lappajärven  kunnan sekä osin  Vimpelin  kunnan sekä  Alajärven  kaupungin alueella. Se on Etelä-Pohjanmaan suurin järvi ja nykyisen käsityksen mukaan kraatterijärvi. Järven pinta-ala on 145 km² ja korkeus on 69,5 metriä meren pinnan yläpuolella, järven suurin syvyys on 38 metriä Aholan syvänteellä. Järven suurin saari on  Kärnänsaari , josta järven rantamilta löydetty ainutlaatuinen törmäyssyntyinen kivilaji  kärnäiitti  on saanut nimensä. Lappajärvi laskee  Ähtävänjokea   Merenkurkkuun . Lappajärvi on Suomen suurin tai toiseksi suurin  meteoriittikraatteri  ja myös iältään nuorin ja ensimmäinen Suomesta löydetty meteoriittikraatteri. Lappajärven syntyneen 750 metriä syvän kraatterin läpimitta oli noin 22–23 kilometriä ja sen aiheutti noin 1,6 kilometrin kokoinen asteroidi nykyisten arvioiden mukaan 77,85 ± 0,78 miljoonaa vuotta sitten. Se olisi tämän mukaan syntynyt  liitukauden  lopun kiihtyneess