Täyshullu ja 100 suurinta Suomen järveä

  Pihlajavesi Pihlajavesi  on  Vuoksen vesistöön  kuuluva ja  Suur-Saimaaseen  luettava järvi  Savonlinnan ,  Sulkavan  ja  Puumalan  alueella  Etelä-Savossa . Sen pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pihlajavesi on osa Saimaata, ja se saa vetensä pohjoisesta  Haukivedestä  mm. Kyrönsalmen kautta sekä  Puruvedestä  Punkasalmen ja Tuunaansalmen kautta. Pihlajaveden vedet virtaavat lounaassa  Puumalansalmen  sekä Käyhkään kanavan  kautta  Etelä-Saimaaseen . Mitinhiekka, Pihlajavesi Pihlajavesi on tuhansien saarien, niemien ja lahtien pirstoma, jopa labyrinttimainen vesialue. Saaria on järvialtaan alueella 4 159 kappaletta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 600 km². Saarista suurimmat ovat läntiset, hyvin rikkonaiset  Partalansaari  ja  Viljakansaari  sekä idempänä sijaitsevat  Ahvionsaari ,  Kesamonsaari ,  Kokonsaari ,  Kongonsaari ,  Laukansaari ,  Pellossalo ,  Pesinki ,  Saukonsaari  ja  Tuohisaari . Suuria järvenselkiä on lukuisia: niistä

  Saimaa Saimaa  ( ruots.   Saimen ), josta käytetään myös nimityksiä  Suur-Saimaa  tai  Iso-Saimaa , on  Suomen  suurin  järvi , joka sijaitsee  Kaakkois-Suomessa . Se muodostaa  Vuoksen vesistön   pääjärven , jonka laskujoki  Vuoksi  laskee Suomen puolelta  Venäjällä  sijaitsevaan  Laatokkaan . Laatokka laskee puolestaan  Nevaa  myöten  Pietarissa   Itämeren   Suomenlahteen . Lappeenrannan ,  Joensuun  ja  Mikkelin  sekä näitä pienemmät  Imatran ,  Savonlinnan  ja  Varkauden  kaupungit sijaitsevat aivan Saimaan rannalla. Saimaan rajaus ei ole yksiselitteinen, sillä se muodostuu useista salmien yhdistämästä järvenselästä, järvialtaasta tai järvenosasta. Sen mukaan, miten kapeat ovat niitä erottavat salmet, voidaan Saimaa jakaa yhdeksäksi, tai jopa 18, eri järveksi tai järvenosaksi. Näiden vedenpinnat ovat hieman eri korkeudella, mikä johtuu järvenosien välisistä virtauksista. Kaukaisimpien järvenosien vedenpinnat eroavat toisistaan noin 5–11 senttimetriä. Saimaa on määritelmänsä mukaa