Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pihlajavesi on osa Saimaata, ja se saa vetensä pohjoisesta Haukivedestä mm. Kyrönsalmen kautta sekä Puruvedestä Punkasalmen ja Tuunaansalmen kautta. Pihlajaveden vedet virtaavat lounaassa Puumalansalmen sekä Käyhkään kanavan kautta Etelä-Saimaaseen.
Pihlajavesi on tuhansien saarien, niemien ja lahtien pirstoma, jopa labyrinttimainen vesialue. Saaria on järvialtaan alueella 4 159 kappaletta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 600 km². Saarista suurimmat ovat läntiset, hyvin rikkonaiset Partalansaari ja Viljakansaari sekä idempänä sijaitsevat Ahvionsaari, Kesamonsaari, Kokonsaari, Kongonsaari, Laukansaari, Pellossalo, Pesinki, Saukonsaari ja Tuohisaari. Suuria järvenselkiä on lukuisia: niistä mainittakoon pohjoiset Pihlajavedenselkä, Kotaselkä ja Moinselkä sekä itäiset Utrasselkä, Väistönselkä, Porkalanselkä ja Särkilahdenselkä. Läntisiä vesialueita ovat Haapaselkä, Enonvesi, Kukkeistenselkä, Ummistonvesi, Pyysaarenselkä, Muikunselkä, Katosselkä, Tolvanselkä, Lepistönselkä ja Siikavesi. Pihlajaveden rannalla sijaitsevia asutuskeskuksia ovat Savonlinnan kaupunki sekä Sulkavan, Puumalan ja Punkaharjun kirkonkylät. Pihlajavesi on suomalaiseksi järveksi varsin syvä: keskisyvyys on 11,3 metriä ja suurin mitattu syvyys 72 metriä. Sokkeloisella järvialueella on rantaviivaa yli 3 600 kilometriä, ja se on tärkeimpiä elinympäristöjä uhanalaiselle saimaannorpalle. Lappeenrannasta ja eteläiseltä Saimaalta Kuopioon ja Joensuuhun suuntautuvat syväväylät kulkevat Pihlajaveden kautta.
62 Vaahersalo 7.9.2022 Pihjalavesi 1/14
43 Ahvionsaari 6.5.2023 Pihlajavesi 2/14
51 Saukonsaari 18.5.2023 Pihlajavesi 3/14
52 Tuohisaari 9.7.2023 Pihlajavesi 5/14
40 Kongonsari 3.2.2024 Pihlajavesi 7/14
34 Pellossalo 9.3.2024 Pihlajavesi 8/14
68 Laukansaari 8.6.2024 Pihlajavesi 9/14
92 Kokonsaari 9.6.2024 Pihlajavesi 10/14
94 Iisalo 28.6.2024 Pihlajavesi 11/14
96 Kesamosaari 30.6.2024 Pihlajavesi 12/14
84 Ritosaari 18.8.2024 Pihlajavesi 13/14
9 Moinsalmensaari 18.8.2024 Pihlajavesi 14/14
Joten Pihjajavettä sitten tampataan tässä useampaankin kertaan. 4 ensimmäistä reissua menikin "ihan huomaamattomasti" ajattelematta että olen edes Pihjalavedellä.
15.6.2019 Puruvesikierroksen soudussa Pihlajaveden puolella oli Vaahersalon kierto ohjelmassa. 4 kilsaa ennen starttia olin kokeillut savolaismallista kilpavenettä soutaa ja sitten menikii 20 kilsaa. Ei hassummin ku elämäni ensimmäisessä soutukisassa sain pokata kultaisen palkintopallisiankin! Punkaharju on Puruveden ja Pihlajaveden raja, Pihjalavedellä tosin olin jo edellistalvena ollut Puruvesikierroksen retkiluistelussakin mukana.
27-28.7.2021 Puumalansalmesta Lohilahdelle toinen Pihlajaveden tamppaus soutaen
6.3.2022 Lähdin hiihtämään Katosselälle, side hajos ja matka jatkui hankiaiselle kävellen, 17 ruutua matkalla tampattu.
9.3.2022 24 ruutua Särkilahdenselältä hiihdellen
28.8.2022 5 ruutua Kesohiekan selältä. Kiitos veneen lainasta Ilpo & Ulla
2.9.2022 26 ruutua pyöräretkuillen Viljakansaaresta sekä Kitulan- & Haukansalosta, tai toi 1 ruutu taitaa olla Saimaan puolelta jos Puumalantie on rajana.
8.9.2022 Pyöräretkellä Punkaharjulle tuli Pihlajaveden itäranta tampattua, samoin Vaahersalon motin sain laukaistua ja Puruveden puolelta Laukansaaresta 3 ruutua tampattua jos tie 14 on Pihlajaveden ja Puruveden raja.
Utrasselän rantaa
Potkusalmen silta Vaahersalon ja Laukansaaren välissä.
22.9 19 ruutua Pihlajaveden ja 5 ruutua Saimaan puolelta pyöräretkellä Haukansalosta & Pytäränsaaresta.
9.10 Pyöräilyssä koluttu Pihlajaveden ruudut melkein onnistuneesti Kiviapajan suunnalta, yks vituksmän osu kohdalle (kuka voittaa, spidermän, bätmän, supermän jne? no vituksmän...)
16.2.2023 Talvitamppausreissulla Tolvanselkää ja Jänisselkää kävin ihailemassa rannan puolelta. Ei tietoa miten Saimaan virtaukset täällä Partalansaaren-Viljakansaaren välimailla kulkevat niin mielummin yrittää olla pintamuotia. Telataipale tuli samalla kartoitettua.
11.3.2023 Siikavesi-Taipaleenselkä-Mikkolanniemi liukulumikenkäilty
6.5.2023 Ahvionsaaressa pyöräilyä ja nyt on ensimmäinen saari tampattu kartalle kokonaan. Samalla "Kiviapajan niemi" tuli tampattua kokonaan kun sieltä sai motin purettua.
Jäätieopasviittoja, Ahvionsaaressa on Suurkylä, hiljaiselle vaikutti.
Risteilykausi Pihlajavedelle aloitettu, meno-paluu Ahviosaaren lossilla.
10-13.5.2023 Partalansaaren kierto
Partalansaari on
sisävesiemme 4. suurin saari 170 m2 pinta-alallaan. Saaren ympäri soutu on perinteinen Sulkavan soutu tapahtuma vaikka osa saaresta onkin Puumalan puolella. 3 yön reissulla 120 kilsaa siitä kertyi kun tamppasin saarta ympäröiviltä vesialueilta ruudut pois, aiheesta videoa
facebookin puolella 134 uutta ruutua reissusta kertyi ja pääruutu kasvoi 32->33 kokoiseksi.
18.5.2023 Saukonsaari
Saukonsaari on
sisävesiemme 51. suurin saari 11 km2 pinta-alallaan. 20 ruutua sieltä sai tampattua pyöräillen ja pääruutukin kasvoi 33->34 kokoon, Pietolansaareenkin oli tarkotus mennä mutta lossin kesäaikataulut alkaa vasta ens kuun alussa enkä kehannu helatorstain aamuna suotta lossikuskia herätellä.
Partalansaari sisävesiemme
4. suurin saari 170 km2.
Saarta ympäröivät suurimpina vesistöalueina itäpuolella Lepistönselkä, luoteispuolella Enonvesi ja lounaispuolella Haapaselkä. Saaren sisällä on yli 80 järveä ja lampea, joista suurimpia ovat Kulkemusjärvi ja Saajuu. Saaren tieyhteydet mantereelle kulkevat pohjoiseen Hakovirran yli kulkevan sillan kautta Sulkavan kunnan keskustaan ja etelään Kietävänsalmen poikki lossilla Viljakansaareen ja edelleen kantatielle 62 Puumalan kirkonkylän kaakkoispuolelle. Saaressa sijaitsevat Sulkavan puolella kaakossa Auvilan, pohjoisessa Kaartilankosken ja lännessä Karjulanmäen kylät. Puumalaan kuuluvat Keriniemen ja Kietävälän kylät. Vakituisia asukkaita on noin 400. Asukkaista 300 on sulkavalaisia ja loput puumalalaisia. Lisäksi saarella on paljon kesäasukkaita.Saaren vanha nimi on Kulkemussalon saari, joka lyheni muotoon Kulkemussaari. Koska saarella on aina asunut paljon Partasia, muuttui nimi vielä kerran, jolloin Partaset saivat "oman" saaren.
Partalansaaresta on julkaistu vuonna 1999 kyläkirja Partalansaaren poluilla. Kirjan on kirjoittanut entinen partalansaarelainen Rauno Pelkonen.
Sulkavan Suursoutujen 60 kilometrin reitti kiertää Partalansaaren. Noin puolessa välissä matkaa sijaitsee Varvirannan majoitusalue, jossa retkisoutajat yöpyvät.
Ensin mantereelta Rongonsalmen lossilla Viljakansaareen
Siten Kietävälänsalmesta lossilla Viljakansaaresta Partalansaareen.
Olipahan mäkinen ja irtokivinen reitti tampata kaikki Partalansaaren puuttuvat ruudut kartalle, eli huonokuntoiselle raskas päivä 😀
17-6-2023Punkaharjun retkisoutu. Tällä kertaa kiersin vähän pitemmän kaavan mukaan Vaahersalon ja sain tampattua 16 ruutua samalla Pihlajavedestä kartalle. Pari sataa metriä ennen maalia huomasin veneen takanan "mustan kanisterin" ja sitte tajusin että sillä on silmät ja sieraimetkii. Eka kertaa bongattu norppa! Kamera tosin oli vesitiiviissä pussissa ja enneku sen sai käsiin oli kanisterikii kadonnu takas pinnan alle.
21-23.6.2023
9.7.2023 Tuohisaari ja Liistonsaari toisen kerran. Eka kerralla katos data kellosta ni piti koittaa uudestaan. Samalla 2 mottiakin tuli tampattua pois ja yks uus syntyi.
15.7.2023 Viljakansaaren motin tamppaus, samalla reissulla Haukatsalo-Kitulansalosta Saimaan puolelta muutama ruutu tampattu Naistenvedeltä
19.8.2023 Iiniemen tamppaus ja yks ruutu tuli haettua Pihlajavedestäkin ku ei rannalta ylettäny Vuoniemessä muuten ruutuun. Sulkavan ydinkeskustan ympäriltäkin muutama ruutu tampattu pois.
3.2.2024 Saaristokävelyllä Moinsalmensaari,Pellossalo & Kongonsaari. 35 ruutua Pihlajavedeltä sain tampattua ja Kongon tsaari - sisävesiemme 40. suurin kokonaan. Jäällä oli upottavaa sohjoa ja suht raskasta kävellä mutta pintamuotina meni koko päivä.
Kongonsaaren lossi oli vastarannalla eikä venettäkään ollu jätetty...
Jäällä upotti jossain enempi toisaalla vähempi
Jäätieopastetita
Pääruutu kasvoi 40x40 kokoon. Viel jäi Pihlajavettä tampattavaksi.
9.3.2024 Aamukävelyllä Moinsalmensaaressa ja 4 vesistönylitystäkin tuli tehtyä. Hankiainen melkein kantoi, välillä upotti yli polven. Onkohan Pihlajaveden Moinsalmensaaren Valkeajärvi ja Koitterjärvi Pihlajavettä? No niitte yli menin että heilahti.
Valkeajärvellä valkeassa lumisateessa.
Pääruutu kasvoi 40->43 kokoon.
7-9.6.2024 2 yön taktiikalalla soutelemassa Pihlajavedellä
3 putputtajaa bongasin 80 kilsan soutelussa ja yhden vanhan hinaajan joka oli savuttamattomuuden perusteella muutettu kait löpökäyttöiseksi. Yhtään venettä purjevoimin en näynyt liikkumassa.
Kasvaakohan tässä uppotukkeja?
Laukansaaressa pien kävelylenkki toi esiin tälläistä taidetta. Kuulemma vanha tiilitehtaan savimonttu on jonkun ahkeran naisen ansiosta saanut uuden ilmeen!
103 ruutua Pihlajavettä tampattu ja pääruutukin kasvoi 43->44 kokoon
28-30.6.20242 yön taktiikalla soutelemassa Pihlajavedellä.
Lähtöpaikkana Vekaransalmen "lossiranta". Siltahan siinä on ollu jo muutaman vuoden joten ranta on suht joutilas ja parkkitilaakin riittävästi.
Reissun toinen sillanalitus oli Kurensalmessa. Oman jahtini kokoluokka on suht optimaalinen näihin siltoihin, pikkuse meinas hattu raapia siltaan kiinni ku selkä on nii jäykkä kumartamaan.
Jälkee edelliskerran olin vähän rakennellu lisää (3 laudanpätkää) sänkyä ja nyttehä täss mahtu makaamaa iha hyvi. Ilta oli lämmin ja tyyni joten hytyshattu päähä ja kuorsaamaa! Kahdelta yöllä tosin heräsin ukkoseen, makuupussi säkkiin ja sadehynttyyt niskaan, nukutti se silleikii iha kivasti 😁
Toisena päivänä kiersin Kommervenkkiä (eiku Kommerniemiä) ku Pihlajalahden keskellä ois yks ruutu missä ei maata oo tarjolla ku yhen kesämökin kohalla kartan mukaan. Tuuli yltyi päivällä 8 m/s keskilukemiin Ässlinnan lentokentän mittarissa, puuskissa 13... Haukanriutanlahti oli suht työläs soutaa pari kilsaa vastatuuleen mutta meni sekii alle 2 tuntiin. Sitten pääs saarten rantoja pitkin suojasemmassa kelissä etenemään Kivisalmeen jossa oli taas suht nafti sillanalitus mutta kumartamalla siitäkii pääs.
Piispanhuvilan virkistysalue oli seuraavana kohteena. 2 kaverin kanssa oli alustavasti tarinaa että tuolla vois lauantai-iltana saunoa mutta heidän retkeilyvenekalustolle keli oli liian tuulinen joten mie ainoana pääsin soutamalla perille. Oli rannassa tosin muitakin retkuiluveneitä mastojen kanssa ja ilman. Tarjoilu pelas, sain kutsun yhden mastottoman takakannelle syömään grillimakkaraa! Siinä aika meni rattoisasti ja sitten aattelin alkaa teltan pystytykseen. Vaan käytin Piispanhuvilan tuvassa riitti, seinustalla oli leveät penkit joten telttapatja ja makuupussi mukaan ja sinne! Poikien saunavuoro ois ollu 20-22 mutta mie jo autuaasti kuorsasin siinä vaiheessa, lienee tullu raitisilmamyrkytys...
Aamutuimaan olinkii viijetä jo pirteenä pystyssä, laiturilla näytti hiljaselle ku jatkoin matkaa ja viimeiset 18 kilsaa menikii joutusaan takas Vekaransalmeen.
Saldo
Ruutui tampattu 78#
Clusterii tampattu 112#
Bongattu
6 putputtajaa
2 purjein liikkunutta
4 wannabe purjehtijaa (putputti vaik oli tuulta)
Retkiveneily on katoavaa kansanperinnettä
18.8.2024
Pyörällä hurruuteltu Ritosaaren & Moinsalmensaaren puuttuvat ruudut sekä tampattu jonkun verran sisävesien toiseksi suurinta saarta Sääminginsaloa. Nyt on Pihlajaveden saarista koluttu kartalle 14 Suomen sisävesien suurinta.
6.12.2024
Itsenäisyyspäivän jotoksella Pihlajaveden Pihlajalahden suunnallakin liikuttu, tai Pilkanlahti osui reitille kohdassa missä järvi oli iha rannassa.
13.12.2024 vedenjakajasaarta tampattu. Talvisalo on Haukiveden ja Pihjajaveden välissä, länsipuolelta virtaa Laitaatsalmi ja idässä Haapasalmi.
27.1.2025 tais löytyä Pihlajaveden alkulähteitä, se lienee Pihlajaniemi? Pihlajavettä oli jäällä kuin oletettavasti jään allakin päiväkävellä.
6.2.2025 Utrasselän viimeiset 4 ruutua tampattu kartalle
Kerinkannassa oli railoakin tarjolla
5.4.2025 Pääskylahden ympäriltä kerätty 3 ruutua pois ja samalla Sääminginsalon saarta tampattu enempikii. Vuohisaareen koitin mennä missä Savonlnnan syväsatama mutta sinne oli portti kiinni.
Pihlajaveden aamua Pääskyniemestä katseltuna.
30.4.2025 Pihlajalahdesta Pihlajaniemeen Pihlajaveden rantoja pitkin pyöräilyä ja pari metsäisempää polkuakin osui matkalle pitkospuineen mutta nyt on ensimmäinen Suomen 100 suurimmasta järvestä tampattu kartalle kokonaan! Pihlajaveden pinta-ala on noin 4% 100 suurimman pinta-aloista.
Pihlajaveden viimeisten ruutujen keruu alkoi Pihlajalahdelta
Kyllä tässä kartan mukaan on tie, no olikin polku mutta olinhan liikkeellä polkupyörällä 😁 Pari kilsaa osui ohjelmaan haasteellisempaa maastoa.
Pihlajaniemeen myös reitti vei Pihlajaveden viimeisten ruutujen tamppailussa.
"Sininen lenkki" kartalla ja Tampax de Pihlajavesi!
Kommentit
Lähetä kommentti