50 Simojärvi

 Simojärvi 

on Lapin eteläosassa Ranualla sijaitseva järvi. Se on pinta-alaltaan Suomen 50. suurin järvi

Simojärvenä tunnettu vesistö muodostuu kahdesta laajasta järvialtaasta, joita keskellä sijaitseva kapea Kultisalmi. Sen kokonaispinta-ala on 8 990 hehtaaria eli 90 neliökilometriä ja kokonaispituus on noin 33 kilometriä. Jos mukaan luetaan myös samalla vedenpinnan korkeudella oleva Välttämönjärvi, tulisi järven pinta-alaksi 100 neliökilometriä. Koska järvi on muodotaan pitkä ja kapea, kutsutaan sen järvenosia tässä artikkelissa etelä- ja pohjoisosaksi. Eteläosan pinta-ala on 5 460 hehtaaria eli 55 neliökilometriä. Se on 13 kilometriä pitkä ja 7 kilometriä leveä. Sen pohjoispäässä sijaitsee laaja Porosaari, jonka koillispuolella sijaitsee pieni Vohonselkä, itäpuolella Soppananselkä ja järvenosan eteläpää muodotaa Isoselän, jonka eteläpässä avautuu pieni Lehtoperän lahti. Pohjoisosan pinta-ala on 3 530 hehtaaria eli 35 neliökilometriä. Se on 18 kilometriä pitkä ja 6 kilometriä leveä. Pohjoisosassa on kaksi järvenselkää, pohjoisessa Näskänselkä ja etelässä Pajuselkä, joita yhdistävät toisiinsa Kenttäsaaren ja Karhusaaren väliset Nuuskansalmet ja Takasalmi. Pajuselän eteläpäässä jää Koppelosaaren taakse kapeneva Koppeloselkä, josta haarautuu luoteeseen Kaarisalmi ja sen päässä Halkoselkä.

Järvessä on kartan mukaan noin 180 saarta, joista 91 sijaitsee järven pohjoisosassa ja 87 sen eteläosassa. Pohjoisosan suurimmat saaret sijaitsevat Näskänselän ja Pajuselän välisessä kapeikossa. Niitä ovat Kenttäsaari, jossa on oma lampikin, Karhusaari, Mäntysaari, Peltosaari, Niittysaari, Pitkäsaari ja Vitikkosaaret. Näitä etelämpänä sijaitsee suojeltu Koppelosaari. Järven eteläosaa dominoi suuri Porosaari (pinta-ala 4,5 km²), joka on 4,6 kilometriä pitkä ja 2,4 kilometriä leveä. Porosaaren ympärillä ovat lisäksi Kellarinniemi, Venäläissaari, Hiukanniemi, Paasonsaari ja Kivisalmensaari. Porosaaresta itää Soppanselällä sijaitsee Selkäsaaret ja Soppansaari. Eteläosan eteläpäässä on vielä Lamanginsaari, joka on 900 metriä pitkä, ja vielä tästäkin hieman etelään sijaitsevat Hautasaari, Hoikansaari ja Lehtosaari.

Joten tälläiseen järveen oli edessä tutustuminen kun osui matkan varrelle Kempeleen maratonin 

ja Pyhän tunturimaran välissä. Venettäkin oli tarjolla pyhäksi mutta sen verran reipasta tullenvirettä

ennustivat ettei soutelemaan järvelle ollut asiaa.

Simojärven hautuumaan kupeesta löytyi hieno parkkipaikka jonne puskaparkkikartta opasti.

Päiväkävelyllä hautuumaan ympäristössä löytyi 7 ruutua.

Poroja oli enempikin ku seittämä.

vaan jospa vähän pitemmälle ois kävelly niin mistä sitä ittensä oiskaa löytäny 😎

8.8 Simona Simojärvelle veneilemään

maratonikaveri Mirvan enolla on mökki Simojärven rannalla ja sieltä sai venettä lainaan. Mielenkiintoinen paikka kaikenkaikkiaan kun vieressä on muummoassa Japanitalo sekä Kaukomaa

Keli mitä parhain oli aamusta varhain ja sain paatin käyttöön. Mukaan pakkasin kaikkea turhaa mutta vaunun jääkaappiin jätin sentään täyden vesiastian ja maggarapaketin, kuvittelin niiden kyllä olleen kylmälaukussa. Joten eiku tutustumaan Simojärveen!

Kalasatama? Ei sunkaan, sen verran huonosti olin historianläksyt tehnyt etten tunnistanut paikkaa, vasta päivää myöhemmin järven eteläkärjessä vesijettikuskin kanssa tarinoidessa tajusin tämän olleen 

Sukellusveneterminaali!

Matka jatkui maisemia ihaillen. sekä ihmetellen veneilijöiden vähäisyyttä vaikka merkattuja väyliäkin on järvellä reippaasti. Tosin järvi on aika rikkonainen, ykskaks yllättäen huomaa keskellä selkääkin kasvavan vesiheinää ja karikoita on kuulemma reilusti joten usemapi perämoottori on saanu luopua alakerrastaan näillä vesillä. Tämmöinen nimeton pikkusaari bontattu Porosaaren pohjoispuolelta.

Taukoa pukkas Vohonselän rannalla. Vene vähän vuoti ja tavaroita en saanu pakattua kunnolla taakse niin vähän etupainoisena menin sitte, toki vesikin jäi etu- ja keskituhdon väliin joten keula alkoi herkästi kyntämään mutta ei se menoa sen enempää haitannut. Toki Päijän veneen pohjaratkaisu on sellainen ettei helposti äyskärillä saa tyhjennettyä joten välillä vetäsin veneen kuiville ja laskin ylimääräiset vedet takas järveen. 

Sooppananselän Selkäsaarilla yrittää mänty hakea enepmi elintilaa järven puolelta. Tuosta suunnistin sitten Porosaaren eteläiselle laavulle (Metsähallituksella on puolentusinaa laavua/ kotaa/autiotupaa Simojärvellä). Vaan tää eteläinen laavu olikin vähän veden peitossa joten matka jatkui. 

Isoselkä just ennen valomerkkiä. Päivällä oli aikaajoin länsituulta vaahtopäiksi asti mutta piristävä sadekuuro taltutti tuulen ja illasta oli hyvä soudella Lamanginsaaren kodalle yöpuulle.

Kota löytyi ja tein maggaranpaistotulet - no maggaraoita ei ollutkaan mukana. Toisaalta hyvät itikankarkotussavut siitä syntyi, mie sammuin kodan penkille ennen nuotioa joka sekin sammui het sytytyksen jälkeen joten seutaavalle vierailijalle jäi hyvin esikuivatut puut valmiiks nuotiopohjalle.

41 kilsaa eka päivänä soudeltu ja 65 eri ruutuun reitti osui

9.8.2022 Simojärven toinen soutelupäivä

Aamutuimaan hyvin kuorstaun yön jälkeen (kerran oli vilponen herätys, huomasin pyörähäneeni makuualustalta pois lankkujen päälle nukkumaan suht vetreenä soutelu jatkui 

Poikkesin Simojärven venesatamaan ihan järven etelreunassa ja siellä bongasin vesijetteilijän jonka kanssa tarinoitiin aikamme. Tässä selvisi tuo sukellusvenejuttu, järvi on kuulemma ollut Lapin ja Lannan rajana aikoinaan. Sitten paikalle tuli neljäs bongaamani liikkuva vene, retkiveneilijät saapuivat satamaan (järvellä on ainakin kaks putputtajaa kun laiturissa näin sitten molemmat, samoi kaks kajuutallista purjevenettä). Retkiveneilijöitä sain muutaman litran juomavettäkin kun oon välttäny ton veden juomista minne kalat pissaavat. Hyö olivat olleet parkissa Porosaaren hietikolla ja kuulemma muuten oli suht rauhallista vaan joku oli soutanut siitä ohitse... Ihmettelin paikallisia laavuja että miksi ne on niin hankalissa rantautumispaikoissa mutta sain hyvän selityksen. Hiekkarantojen takana on yleensä suota, jos pinnassa onkin parikyt senttiä kovempaa niin sitten on turvetta metrikaupalla.

Sitten tuli vastaan mielenkiintoinen tieto/arvaus. Onko Simojärvi suurin Suomen järvistä missä on vapaa laskujoki? Tän pistin korvan taa ja tarttee muistaa mietiskellä millon osuu muita järviä kohdalle.  Muutenkin on mielenkiintoista enempi Saimaalla seikkailleelle nähdä näin erilaista vesistöä. Rannoilla ei ole peltoja, mökkejäkin harvassa mutta mökit versus verkkomerkit - täällä mökkeilijät myös kalastavat, enempi oli verkkojatoja mitä Saimaalla loppukesällä bongaa (tosin norpansuojelu on kotitarvekalastajia vähentänyt reilusti). 

Lounas ulkona!

Kivisalmi/ Papinväylä. Mielenkiintoinen luonnon muovaama aallonmurtaja keskelllä järveä. Lienee ihmisvoiimin tehty reikä tohon veneilyä varten?

Kukakohan tunari hoiti soutamisen ohella navigoinnin? Kait samalla riemulla ois Tuoresaaren eteläpuoleltakin ruudun tampannu Isoselältä 😂 mutta sentää 29 ruutuun paatti osui. Joten hyvällä mallilla on tähän järveen tutustuminen ja yksi keskeneräinen rojekti jälleen elämässä saatu alulleen!

Järvi on kokonaan Ranuan kunnan sisäpuolella, vai onko tämä Planet Ranua? Itse Ranua nimenä on metsäsaamea ja tarkoittaa asumiseen kelpaamatonta aluetta.