61. Kivijärvi (Luumäki-Lemi)
Kivijärvi
Kivijärvi eli Ylä-Kivijärvi on Kymijoen vesistössä Etelä-Karjalassa Luumäellä, Lemillä ja hieman Lappeenrannassa Taavetin koillispuolella sijaitseva järvi. Se on Suomen 61. suurin järvi
Maantietoa
Järven pinta-ala on 7 637 hehtaaria (ha) eli 76,4 neliökilometriä, se on 18,1 kilometriä pitkä ja 15,8 kilometriä leveä. Järven ulkomitat eivät tarkoita, että sillä olisi laaja järvenselkä. Järvi on pitkien niemien rikkoma ja suurien saarien pirstoma. Järvellä on 164 saarta, joiden yhteispinta-ala on 3,17 neliökilometriä eli noin 29 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari on Huuhtsalo (746 ha), joka on Suomen järvisaarista 79. suurin saari. Muita suursaaria ovat Kännätsalo (600 ha), Kuhasensaari (430 ha), Haapasalo (338 ha) ja Iso Rapasalo (218 ha). Nämä saaret sijaitsevat järven eteläosan keskellä ja rikkovat avoveden pieniin järvenselkiin. Muihin suursaariin kuin Haapasaloon on tieyhteys.
Järveä reunustaa etelärannassa yli 12 kilometrin matkalta ensimmäisen Salpausselän pohjoisrinne. Siitä aukeaa 18 kilometriä pitkä ja 9 kilometriä leveä järven saaristoinen pääallas, missä sijaitsevat suuret saaret. Pohjoisrannasta työntyy keskelle järveä viisi kilometriä pitkä niemimaa, jossa sijaitsevat Kotalahti ja Veikkanen. Niemen itäpuolella sijaitsee Huutsalo, jota erottaa niemestä Nyrhinselkä ja sen eteläosassa sijaitseva Hernetsalmi. Saaren pohjoispuolella ovat kapeat Ramaselkä, Sarkalahdenselkä, Naskinsekä ja Meteliselkä. Huuhtsalon kaakkoispuolella sijaitsee Kännätsalo, jonka erottaa pohjoisessa sijaitseva kapea Hartunsalmi. Kännätsalo ylettyy melkein etelärantaan asti, mutta saaren kaakkoispuolelta löytyy kapea salmi Jalkosalmi, joka katkaisee yhteyden mantereeseen Risulahdella sijaitsevalle Tahvolanniemelle. Kännätsalon itäpuolella sijaitsee Meteliselän eteläpuolelle jäävä Paskoniemenselkä. Yhdessä niemien ja suurten saarien Huutsalon ja Kännätsalon kautta onkin rakennettu järven ylittävä ja Risulahden ja Kotalahden yhdistävä tie 14749. Yhdystien länsipuolella pohjoisrannan pitkä niemimaa haarautuu Taukaniemeksi, jonka pohjoispuolelle jää kivinen järvenlahti ja sen keskelle suuri Salosaari. Taukaniemen eteläpuolella on saaristoinen alue, minne muodostuu vain neljä nimettyä selkää Katosselkä, Muuraisselkä, Kotkanselkä ja Haimilanselkä. Täällä sijaitsevista saarista ovat merkittävimpiä Muuraissaari, Parkkisaari, Eteissaari, Lionsaari ja suuri Haapasalo. Lisäksi suojeltuja saaria ovat täällä Merisaari, Pairilansaari ja Pärsäniemi, joka on muodoltaan lähes saari. Yhdystien itäpuolella olevan järvenosan jakavat osiin Kuhasensaaren eteläpuolella sijaitseva Iso Rapasalo ja siihen kaakkoisrannasta melkein ylettyvä kapea Sarviniemi. Niemen eteläpuolella aukeaa Ytsaarenselkä ja Ollikanselkä, joista pääsee lännessä Paskoniemenselälle. Niemen pohjoispuolelle jää Työsaaren suojiin pitkä Sarvilahti ja Työsaaren luoteispuolella aukeavat Haudanselkä ja Leviänlahdenselkä. Sarvilahteen yhtyy jokimainen Jängynjärvi.
Järven pääaltaan pohjoispuolella sijaitsee vielä 7 kilometriä pitkä ja 5 kilometriä leveä pienempi järviallas, joka tunnetaan Kuuksenenselän nimellä. Järvialtaita yhdistää Kuhasensaaren ohittavat kapeat salmet Ruominkapia ja Luidenselkä. Ruominkapian kapein kohta on sen pohjoispäässä Jalkosalmessa, joka on noin 10 metriä leveä. Luidenselällä on sen pohjoispäässä kaksi yhtä kapeaa salmea Syväsalmi ja Ruokosalmi, joiden väliin jää pieni Laljansaari. Pohjoisen järvenselän suurin selkä on Kuuksenenselkä, jonka erottaa Lahnajärvestä kapea harjujakso. Länteen työntyvä Ronkaanselkä on Kuuksenenselkää ahtaampi ja sen luoteispäässä lahti kapenee Rintainsalmessa edelleen ja avautuu matalaksi lahdenperäksi. Tänne laskee Avarajoki. Kuuksenenselän pohjoisrannassa sijaitsee Hannanlahti, minne laskee Taudinjoki.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 402,02 miljoonaa kuutiometriä eli 0,40202 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 5,3 metriä ja suurin syvyys on 27 metriä. Syvin kohta sijaitsee keskellä Haudanselkää. Muita syvänteitä löytyy Meteliselältä (yli 20 metriä), Paskoniemenselältä (26 metriä), Kiurunselältä (20 metriä), Vehmainselältä (18 metriä), Haimilanselältä (22 metriä) ja Kotkanselältä (18 metriä). Kuuksenenselkä on paikoin 12 metriä syvä.
Järven rantaviivan pituus on 365,4 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 167,6 kilometriä. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, mutta peltomaat ulottuvat rantaan asti erityisesti Kuuksenenselällä ja eteläisen järvialtaan pohjoisosissa ja Salpausselän rinteillä. Asutus on enimmäkseen haja-asutusta, mutta astutuskeskittymiä löytyy esimerkiksi Jurvalanharjulla, Risulahdessa, Suonialassa ja Ruomissa, Niemikylässä, Peräkylässä, Kärmeniemessä, Urolassa, Karhunkylässä ja Korhosenkylässä. Näihin tulee tiet Valtatieltä 6. Taavetista alkaa seututie 378 eli Mikkelin- tai Haminantie, joka kulkee pohjoiseen Monolan kylään, missä siitä haarautuu itään Niemenkylän ja Lemin suuntaan yhdystie 14750. Järven itärannolille pääsee Lemin kautta, mutta Jängynjärven vuoksi osa rannoista jää kauaksi valtatiestä. Lemin ja Luumäen välinen kuntaraja halkaisee järven kahtia. Sarvilahdessa jää pieni osa järveä Lappeenrannan puolelle.
Järven etelärannalla sijaitsee muutama järveen liittyvä kohde. Munteenniemessä sijaitsee lomakeskus ja leirintäalue. Risurannassa on uimaranta, tanssilava ja Salpahotelli. Askolassa on Salpalinjaan kuuluvia rakennelmia ja Toikkalassa sijaitsee presidentti Svinhufvudin pitkäaikainen koti Kotkaniemi, joka on Kotkaniemi-säätiön hallinnassa.
25.2.2023 nautittiin Luumäen maraton vanhalla kutostiellä joka kulkee Salpausselällä Kivijärven etelärannalla.
31.3.2023 tutkin Lemin maratonreittiä ja kiersin "Lahnajärven lenkin" joka kulee Vuolteenkangasta pitkin Kivijärven ja Lahnajärven välissä.
8.8.2025 Kivijärven pohjoispään ruudut sain kerättyä pyöräretkellä - reitti ja kuvia Stravassa
Kommentit
Lähetä kommentti