Lappajärvi on järvi Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, suurimmaksi osaksi Lappajärven kunnan sekä osin Vimpelin kunnan sekä Alajärven kaupungin alueella. Se on Etelä-Pohjanmaan suurin järvi ja nykyisen käsityksen mukaan kraatterijärvi. Järven pinta-ala on 145 km² ja korkeus on 69,5 metriä meren pinnan yläpuolella, järven suurin syvyys on 38 metriä Aholan syvänteellä. Järven suurin saari on Kärnänsaari, josta järven rantamilta löydetty ainutlaatuinen törmäyssyntyinen kivilaji kärnäiitti on saanut nimensä.
Lappajärvi laskee Ähtävänjokea Merenkurkkuun.
Lappajärvi on Suomen suurin tai toiseksi suurin meteoriittikraatteri ja myös iältään nuorin ja ensimmäinen Suomesta löydetty meteoriittikraatteri. Lappajärven syntyneen 750 metriä syvän kraatterin läpimitta oli noin 22–23 kilometriä ja sen aiheutti noin 1,6 kilometrin kokoinen asteroidi nykyisten arvioiden mukaan 77,85 ± 0,78 miljoonaa vuotta sitten. Se olisi tämän mukaan syntynyt liitukauden lopun kiihtyneessä meteoriitti- ja asteroidipommituksessa. Asteroidin on päätelty olleen tavallinen H-tyypin kondriitti.
Kallioperän jäähtymisen on arvioitu kestäneen sadastatuhannesta vuodesta miljoonaan vuotta.
Järven keskellä sijaitsevan Kärnänsaaren alapuolella on kärnäiitiksi nimettyä impaktiittia, Kärnänsaaren on epäilty olevan törmäyskraatterin keskuskohouma, tosin se saattaa myös olla pelkkä jääkausien muovaama eroosiojäänne. Kraatterin kaakkoisreunaa ympäröi kohonnut reuna, joka tunnetaan nykyisin Lakeaharjuna ja Pyhävuorena. Lappajärvestä on löydetty tyypillisiä meteoriittikraattereista löytyviä kiviä kuten breksiaa, myös törmäystimantteja ja mineraaleja kuten sueviittia ja coesiittia. Meteoriitin hajottama peruskallio on mahdollistanut hyvät pohjavesialueet Lappajärvelle.
Suomen 100 suurimman saaren listalla on 42. Kärnä
Projektissa 100 Suomen suurinta järveä tämä 33. kookkain osui sitten tutustumiskohteeksi
Karijoen ja Pietarsaaaren maratonien välissä. Rannalla on hotelli/matkaparkki Kivitippu joka
kuullosti oikein sopivalle tukikohdalle aloittaa tähän kraaterijärveen tutustuminen.
17.7.2022 kurvasin paikalle jälkeen edellispäivän Karijoen maratonin. Yön vietin Menkijärven
rannalla jossa aamun järvikierroksen jälkeen suunnistin tänne. Tarkoitus oli pyöräillä järven
ympärille motti tänään mutta sateen jumalatar Esteri oli kanssani ja vettä tuili yhtenään eikä
koivetkaan ollu oikein iskussa josten elvyin sitten illan Lappajärven rantamilla.
18.7 sitten baanalle!
96 kilsan 107 ruudun motti sitten syntyi. Kieltämättä meinas berzaus puutua ku kotipuolessa oon tottunu ylämäkiin polkemaan putkelta mutta eihä täällä mitn ylämäkiä ollu!
Kärnän laavu Kärnänsaaressa
ykstoikkosta baanaa, tasasta ja peltoa...
paikallinen veneranta bongattu järven itärannalta.
19.7.2022
hmmm - tää päivä alko jo eile illalla. Hotelli Kivitipun matkaparkista kävelin rannalle kattomaan niiden vuokrasoutuveneitä ja bongasin yhden hotellityöntekijän ongelmissa pihamaalla. ei lähteny auto käyntii. Yhteinen kielivalikoma löytyi lopoulta "Slava Ukraina" sanavarastolla, auton sain häne kanssa tuupattua mäkistartilla liikenteeseen ja sitte kattelin rannan kahta soutuvenettä mitkä ei ollu jälkien perusteella ainakaan hietikon yli hetkeen matkanneet.
No aamulla menin respaan pyytämään paattia päiväks vuokralle. Ei käy- tunniksi saa, maksimissan kahdeksi.... No onneks en ollu matkaparkkia maksanu seuraavaksi yöksi joten tassut ylös vaunusta ja kohti seuraavaa leirintäaluetta kun en mie tunnissa mihikää ehi soutamalla. Vieressä olleet kausipaikkalaisetkin ihmetteli kun ei en veneet yleensä järvessä ole. Mutta eipä siitä sen enepää Vähän jäi harmittamaan kun ei sitten tullut Lappajärven meteroriittijärven museossa käytyä tällä kertaa.
Vastarannalta bongasin
Nurkkalan leirinnän jossa ei isäntäväkeä ollut paikalla mutta kausipaikkalainen tuumas että toho vaa ja veneitä saa lainata leiriytyjät (luki ihan ilmotustaulullakin). Joten vaunu parkkiin ja venettä valkkaamaan, niitä oli 4 tarjolla. Suomi 470 näytti mukavimmalle joten kamat kyytiin ja menoksi. Ilmatieteenlaitos lupas länsituulta 3 m/s ja strategiaksi syntyi Kärnänsaaren kierto, mennessä itäpuolta ja länsikautta takas.
Kuka on kovin, Bätmän, spidermän, ironmän, supermän? No vituxmän voittaa kaikki! Tuulta oli reippaasti enempi ja menomatkalla piti luovia eri saaren suojien välissä. Sitten Kärnän eteläkärjen kun ohitin niin tuumaisn että DNF iski tälle päivää. Ihan turha lähteä yrittämäänkään kun yli 4 kilsaa järvenselkää oli vaahtopäänä joten tuuli lähemänä 7 m/s varmaankin. Siinä sitten paluumatkalle läksin Kärnänsaaren länsirantaa pitkin ja ilmojen haltiatar tais tuumata ettei minuu liian helpolla päästetä ja rupes kääntää tuulta pohjosen puolelle!
Kärnän laavun viereinen silta, tosta eilen pyörilin yli eestakasii ja taastakasii.
Viimeiset viisi kilometriä on aina pitkät niin lauloi joku aikoinaan ja tälläkin kertaa se toteutui. Kun Kärnänsaaren suojat loppui tuli vaahtopääselkää ylitettäväksi, luovimalla Lappajärven kirkon niemeen ja siitä sitten seuraavan saaren suojapuolelle. Vauhti alkoi olla 20-30 min/km joten eihän se edennyt mutta hyvää reeniä soutua varten ja muistui selkeesti mieleen miksi rantaruudut on parempi tampata vaikka kävellen tai pyöräillen soutuun verrattuna. Maalla tuuli vähän harmittaa mutta vesillä se aiheuttaa ihan oikeita haasteita.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, 21 ruutua sain tampattua pois Lappajärven motista - 86 sinne viel jäi. Tällä kelillä ei soutuveneellä tälle järvelle muissa kohtaa oiskaa ollu asiaa, suojaisemmatkin paikat oli ihan riittävän urheilullisia.
Kommentit
Lähetä kommentti